Oppilaiden kokemuksia kouludemokratiasta

Tässä blogissa kuvaan määrällistä tutkimustietoa siitä, mitä oppilaat ajattelevat kouludemokratiasta. Lähestyn teemaa tarkastelemalla luokkavaltuustosta tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä.

Luokkavaltuusto on joka perjantaina pidettävä demokraattinen kokous, jossa oppilaat voivat vaikuttaa luokan asioihin. Oppilaat tekevät viikon aikana luokkavaltuuston kokousta varten kirjallisia aloitteita. Ne voivat olla luonteeltaan kiitoksia, kritiikkejä ja toiveita. Luokkavaltuuston kokouksissa oppilaiden aloitteita käsitellään ja arvioidaan yhdessä. Päätöksiä niistä tehdään demokraattisesti joko äänestämällä tai sopimalla. Opettaja asettaa reunaehdot oppilaiden ehdotuksille.

Wyss ja Loetscher (2012) selvittivät 14 luokan oppilaiden kokemuksia luokkavaltuustosta. Heidän tutkimuksensa tuloksena oli, että suuri osa oppilaista piti luokkavaltuustosta ja siihen osallistumisesta.

wyss1.png

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että suurin osa oppilaista arvosti omia vaikutusmahdollisuuksia koulussa.

wyss2.png

Lisäksi oppilaat kokivat, että luokkavaltuustossa keskustellaan tärkeistä luokan ja koulun asioista. Kokouksiin oli varattu riittävä määrä aikaa.

wyss3

Jesch, Perels ja Diehl (2013) selvittivät, miten oppilaat suhtautuvat luokkavaltuustoon. Suurin osa oppilaista koki luokkavaltuuston tärkeäksi, oli siihen tyytyväisiä ja koki, että luokkavaltuusto parantaa luokan toimintaa. Kysely teetettiin 2290 oppilaalle.

jesch1.png

Suuri osa oppilaista vastasi, että luokkavaltuustossa opitaan erilaisia taitoja: muodostamaan omia mielipiteitä, kunnioittamaan muiden mielipiteitä, päättämään yhteisistä asioista ja kantamaan niistä vastuuta.

jesch2.png

Otton (2019) kyselyyn vastasi yhteensä seitsemän luokan oppilaat. Tutkimuksen tuloksena oli, että suuri osa oppilaista koki luokkavaltuuston tärkeäksi asiaksi koulussa. Eri tavoin vastanneiden oppilaiden määrät (ei siis prosentuaaliset osuudet) käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

otto1.png

Lisäksi oppilaat ajattelivat, että he oppivat ymmärtämään toisiaan luokkavaltuustossa:

otto2.png

Kyselytutkimuksissa on tehty seuraavia havaintoja luokkavaltuustosta:

– suurin osa oppilaista pitää luokkavaltuustoista

– suurin osa oppilaista kokee  luokkavaltuuston parantavan luokan toimintaa

–  suurin osa oppilaista arvostaa kouludemokratiaa

– oppilaat ajattelevat, että luokkavaltuusto kehittää kommunikatiivisia, sosiaalisia ja demokraattisia taitoja.

Nämä tutkimustulokset ovat kouludemokratiasta tehtyjen kirjallisuuskatsauksien mukaisia (Davies ym. 2005; Mager & Nowak 2012). Esimerkiksi Magerin ja Nowakin (2012) systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan on olemassa näyttöä siitä, että kouludemokratia edistää a) oppilaiden taitoja b) vuorovaikutusta koulun eri toimijoiden välillä c) kouluorganisaation toimintaa. Myös laadullisissa luokkavaltuustoa koskevissa tutkimuksissa on tehty määrällisiä tutkimuksia vahvistavia havaintoja. Angell (1998) ja de Boer (2012) seurasivat usean vuoden ajan yhtä luokkavaltuustoa. He huomasivat, että oppilaat olivat oppineet luokkavaltuustossa kommunikatiivisia, sosiaalisia ja demokraattisia taitoja.

LÄHTEET

Angell, A.V. 1998. Practicing democracy at school: A qualitative analysis of an elementary class council. Theory and Research in Social Education 26, 149–172.

Davies, L., Williams, C., Yamashita, H. & Aubrey, K. 2006. Inspiring schools. Impact and outcomes. Taking up the challenge of pupil participation. London: Carnegie Young People Initiative and Esmée Fairbairn Foundation.

de Boer, H. 2006. Klassenrat als interaktive Praxis. Auseinandersetzung – Kooperatio – Imagepflege. Wiesbaden: VS Verlag für Sozialwissenschaften.

Jesch, H., Perels, F. & Diehl, E. 2013. Bericht über die Evaluation der Qualifizierungsmaßnahme zum Klassenrat des HKM-Projekts ”Gewaltprävention und Demokratielernen” (GuD) Teil II.

Kiper, H. 2001. Selbst- und Mitbestimmung in der Schule. Das Beispiel Klassenrat. Baltmannsweiler.

Mager, U. & Nowak, P. 2012. Effects of student participation in decision making at school. A systematic review and synthesis of empirical research. Educational Research Review 7(3), 38–61.

Otto, C. 2019. Klassenrat aus Schülersicht. Mateneen – Praxishefte Demokratische Schulkultur, 02/2019: Der Klassenrat, 11–13.

Wyss, C. & Loetscher, A. 2012. Class councils in Switzerland: citizenship education in classroom communities? Journal of social science education 11(3), 43–63.

Luokkavaltuuston soveltaminen Suomessa

Luokkavaltuusto on erityisesti saksalaisella kielialueella käytetty toimintapa, jonka avulla oppilaat voivat ilmaista omia näkemyksiään ja ottaa osaa päätöksentekoon koulussa. Lisäksi luokkavaltuustoa hyödynnetään oppilaiden välisten konfliktien ratkaisemiseen. Tässä blogissa tarkastelen tutkimustietoa luokkavaltuustosta. Sen perusteella otan kantaa siihen, kuinka luokkavaltuustoa tulisi soveltaa suomalaisessa peruskoulussa.

Oppilaiden osallistumisen vaikutuksista on tehty kaksi kirjallisuuskatsausta, joissa tarkastellaan useita kymmeniä tutkimuksia (Davies ym. 2005; Mager & Nowak 2012). Oppilaiden osallistumisella tarkoitetaan sitä, että oppilaat voivat ilmaista näkemyksiään ja vaikuttaa koulussa tehtäviin päätöksiin. Kirjallisuuskatsausten mukaan oppilaiden osallistuminen vaikuttaa positiivisesti seuraaviin asioihin:

– vuorovaikutukseen ja tiedon kulkuun oppilaiden ja opettajien välillä

– oppilaiden kouluviihtyvyyteen ja kokemukseen kuulluksi tulemisesta

– oppilaiden sosiaalisten ja kommunikatiivisten kykyjen kehitykseen (mm. puhumisen, argumentaation, kuuntelun, empatian ja konfliktinratkaisun taitoihin).

Luokkavaltuustosta tehdyt tutkimukset ja selvitykset vahvistavat Daviesin ym. (2005) sekä Magerin ja Nowakin (2012) kirjallisuuskatsausten tuloksia.

1. Tutkimuksissa on havaittu, että luokkavaltuusto parantaa kouluhyvinvointia. Lapset pitävät luokkavaltuustoa yleisellä tasolla hyvänä asiana (Wyss & Loetscher 2012; Otto 2018). He myös arvostavat mahdollisuutta omien näkemysten ilmaisemiseen ja vaikuttamiseen (Wyss & Loetscher 2012). Lisäksi opettaja ja oppilaat kokevat, että luokkavaltuusto parantaa luokan toimintaa ja ilmapiiriä (die Beteiligungsagentur 2013; Jesch, Perels & Diehl 2013; Otto 2018) .

2. Luokkavaltuusto kehittää oppilaiden kommunikatiivisia ja sosiaalisia kykyjä. Angell (1998) tarkasteli usean vuoden ajalta muistiinpanoja luokkavaltuuston kokouksista ja havaitsi, että oppilaat olivat omaksuneet demokraattisia taitoja, asenteita ja arvoja. Oppilaat olivat oppineet a) kuuntelua, vuorojen ottamista, järkevien argumenttien esittämistä, kaikkien puheoikeuden puolustamista, muiden näkökulmiin samaistumista ja arvostelmien lykkäämistä, kunnes kaikki olivat puhuneet b) itseluottamusta, minäpystyvyyttä ja kiinnostusta osallistumiseen c) toisten ihmisten, oikeuden ja lain arvostamista. Kiper (2001) ja de Boer (2006) tekivät etnografisissa tutkimuksissaan vastaavanlaisia havaintoja. Heidän mukaan luokkavaltuusto kehittää oppilaiden kommunikatiivisia ja sosiaalisia kykyjä. Lisäksi luokkavaltuustosta tehdyt selvitykset vahvistavat edellisiä havaintoja (die Beteiligungsagentur 2013; Jesch, Perels & Diehl 2013). Esimerkiksi Jesch, Perels ja Diehl (2013) esittävät arvioinnissaan, että oppilaiden ja opettajien näkemysten mukaan oppilaat oppivat luokkavaltuustossa muodostamaan omia mielipiteitä, kunnioittamaan muita ihmisiä, päättämään yhteisistä asioita ja ottamaan vastuuta.

3. Luokkavaltuustolla on eräs haaste. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että muiden oppilaiden ja opettajan edessä tapahtuvaan konfliktinratkaisuun liittyy ongelmia (Angell 1998; Bauer 2012; de Boer 2006). Oppilaat eivät puhu aina totta, he valikoivat kerrottavia tietoja suojellakseen imagoaan, ongelmanratkaisusta halutaan päästä joskus nopeasti eroon, kavereista ei kannella luokkavaltuustoon ja julkinen konfliktinratkaisu koetaan usein epämiellyttäväksi. Nämä haasteet voidaan ratkaista kahdella tavalla:

luokkavaltuustossa ei käsitellä yksittäisten oppilaiden välisiä konflikteja vaan pelkästään useampien oppilaiden ongelmia (de Boer 2006)

yksittäisten oppilaiden nimien mainitseminen ongelmien käsittelyn yhteydessä kielletään (Angell 1998).

Luokkavaltuustoa tulisi soveltaa suomalaisessa peruskoulussa siten, että sen avulla pyritään ensisijaisesti parantamaan oppilaiden mahdollisuuksia ilmaista näkemyksiään ja ottaa osaa päätöksentekoon koulussa. Tämä edellyttää seuraavia muutoksia luokkavaltuustoon:

1. Luokkavaltuustoon lisätään oppilaskunnan hallituksen kierros. Siinä oppilaskunnan hallituksen edustaja a) tiedottaa, mitä oppilaskunnan hallituksen viime kokouksessa päätettiin b) esittää luokalle kysymyksiä, joista he keskustelevat ja tekevät yhteisiä päätöksiä (esim. ”Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa, joita koulussa tulisi parantaa tällä hetkellä?”). Tämän ratkaisun avulla voidaan vahvistaa luokkavaltuuston ja oppilaskunnan hallituksen toiminnan kytköstä. Luokkavaltuusto parantaa oppilaskunnan hallituksen mahdollisuuksia tiedottaa ja selvittää oppilaiden ajatuksia. Oppilaskunnan hallituksen avulla luokkavaltuustossa voidaan taas käsitellä luokan asioiden lisäksi koko koulua koskevia seikkoja. Oppilaskunnan hallituksen edustaja voi nimittäin viedä oppilaiden aloitteita eteenpäin oppilaskunnan hallituksen kokoukseen, kun oppilaat ovat aluksi kehittäneet niitä luokkavaltuustossa.

2. Yksittäisten oppilaiden välisten konfliktien käsittelystä luokkavaltuustossa luovutaan. Kokouksissa käsitellään pelkästään ongelmia, jotka ovat toistuvia ja koko luokkaa koskevia. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi ruokajonossa etuileminen, sääntöjen rikkominen pihaleikeissä, työn välttely ryhmätöissä ja liian kova melu luokassa ennen opettajan tuloa.

3. Ongelmien käsittelyssä yksittäisten oppilaiden nimien sanominen ääneen kielletään. Kun luokkavaltuuston kokouksessa puhutaan luokan ongelmista, käytetään ilmaisua ”jotkut oppilaat tekevät asiaa x”. Näin suojellaan oppilaiden mainetta.

Kun luokkavaltuustoa käytetään edellä kuvatulla tavalla, on sillä positiivisia vaikutuksia oppilaiden kouluhyvinvointiin sekä kommunikatiivisten ja sosiaalisten taitojen kehitykseen. Samalla vältetään haasteet, joita on havaittu luokkavaltuustoa koskevissa tutkimuksissa.

LÄHTEET

Angell, A.V. 1998. Practicing democracy at school: A qualitative analysis of an elementary class council. Theory and Research in Social Education 26, 149–172.

Bauer, A. 2012. “Erzählt doch mal vom Klassenrat!” Selbstorganisation im Spannungsfeld von Schule und Peerkultur. Halle-Wittenberg: Universitätsverlag Halle Wittenberg.

Davies, L., Williams, C., Yamashita, H. & Aubrey, K. 2006. Inspiring schools. Impact and outcomes. Taking up the challenge of pupil participation. London: Carnegie Young People Initiative and Esmée Fairbairn Foundation.

de Boer, H. 2006. Klassenrat als interaktive Praxis. Auseinandersetzung – Kooperatio – Imagepflege. Wiesbaden: VS Verlag für Sozialwissenschaften.

Die Beteiligungsagentur 2013. Evaluationsauswertung zur Einführung des Klassenrats in rheinland-pfälzischen Schulen.

Friedrichs, B. 2004. Kinder lösen Konflikte. Klassenrat als pädagogisches Ritual. Baltmannsweiler: Schneider Verlag.

Jesch, H., Perels, F. & Diehl, E. 2013. Bericht über die Evaluation der Qualifizierungsmaßnahme zum Klassenrat des HKM-Projekts ”Gewaltprävention und Demokratielernen” (GuD) Teil II.

Kiper, H. 1997. Selbst- und Mitbestimmung in der Schule. Das Beispiel Klassenrat. Baltmannsweiler.

Mager, U. & Nowak, P. 2012. Effects of student participation in decision making at school. A systematic review and synthesis of empirical research. Educational Research Review 7(3), 38–61.

Otto, C. 2018. Klassenrat aus Schülersicht. Mateneen – Praxishefte Demokratische Schulkultur, 02/2019: Der Klassenrat.

Wyss, C. & Loetscher, A. 2012. Class councils in Switzerland: citizenship education in classroom communities? Journal of social science education 11(3), 43–63.