Viikkosuunnitelmaopetus

Ylen A-studion Koulukorjaamossa on esitelty opetustapaa, jota kutsutaan kasvatustieteessä viikkosuunnitelmaopetukseksi. Tässä opetustavassa oppilaat saavat kouluviikon alussa suunnitelman tehtävistä, jotka heidän tulee tehdä kuluvalla viikolla. Oppilaat tekevät ja tarkistavat viikkosuunnitelman tehtävät itsenäisesti. Loppuviikosta katsotaan yhdessä opettajan kanssa, kuinka tehtävien teko onnistui.

Vaikka Koulukorjaamossa viikkosuunnitelmaopetus esitetään uudistuksellisena opetustapana, on se itse asiassa vanha idea. Viikkosuunnitelmaopetus palautuu reformipedagogiikkaan yli sadan vuoden taakse. Tarkemmin ottaen viikkosuunnitelmaopetuksen malli kehitettiin ja otettiin käyttöön Montessori-, Freinet- ja Dalton Plan -pedagogiikassa 1900-luvun alussa.

Viikkosuunnitelmaopetus on avoimen opetuksen työtapa. Avoimella opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa opettaja ei tee kaikkia ratkaisuja, vaan myös oppilaat voivat vaikuttaa siihen, mitä opetuksessa tapahtuu. Avoimessa opetuksessa oppilaat voivat vaikuttaa yhteen tai useampaan seuraavista asioista: 1) mitä opiskellaan 2) millä tavalla opiskellaan 3) missä, milloin ja kenen kanssa opiskellaan 4) luokan hallintaa koskeviin päätöksiin (esim. pitkän aikavälin opetuksesta ja yhteisistä projekteista) sekä yhteistä toimintaa ohjaaviin toimintaperiaatteisiin, sääntöihin jne.

Viikkosuunnitelmaopetuksessa oppilaat voivat vaikuttaa siihen, missä, milloin ja kenen kanssa he opiskelevat. Konkreettisemmin sanottuna oppilaat voivat päättää siitä, tekevätkö he tehtävät lattialla vai oman pulpetin ääressä, millä oppitunneilla ne tehdään ja kuinka kauan yksittäisiin tehtäviin käytetään aikaa sekä tehdäänkö tehtävät yksin, parin kanssa vai ryhmässä. Oppilaat eivät voi kuitenkaan voi valita opiskelun sisältöjä tai menetelmiä. Viikkosuunnitelmaopetusta voidaan tosin kehittää sellaiseen suuntaan, että oppilaat voivat tehdä päätöksiä myös opiskelun sisällöistä ja menetelmistä. Tämä on kuitenkin harvinaisempaa.

Viikkosuunnitelmaopetuksessa kaikkia kuluviikon tunteja ei käytetä viikkosuunnitelmien tehtävien tekemiseen. Opetustavan ideana on, että opettaja opettaa viikon alussa asiat, joihin viikkosuunnitelmien tehtävät liittyvät. Viikkosuunnitelmaopetuksessa sitten harjoitellaan niitä asioita, joita opettaja on opettanut. Opetustavassa ei siis opiskella uusia asioita, vaan harjoitellaan jo opiskeltuja asioita tai valmistaudutaan tulevaan opetukseen. Tyypillisesti viikkosuunnitelmaopetukseen on varattu 3-10 tuntia viikossa.

Viikkosuunnitelmien tehtävät voivat olla joko kaikille pakollisia, vaihtoehtoja sisältäviä (”tee näistä kahdesta tehtävästä toinen”) tai täysin vapaaehtoisia. Lisäksi tehtävät voivat olla mekaanisia harjoituksia (esim. ”laske nämä laskut”), soveltamistehtäviä (esim. ”mittaa nämä asiat koululuokassa”) tai ongelmanratkaisutehtäviä (esim. ”perehdy kirjojen avulla aiheeseen…”).

Viikkosuunnitelmaopetusta toteuttavan luokan lukujärjestys voi näyttää esimerkiksi tältä:

lukkari

Rastilla merkityt tunnit on varattu viikkosuunnitelmaopetukseen.

Tässä esimerkki viikkosuunnitelmasta, jonka oppilaat saavat kouluviikon alussa:

viikkosuunnitelma

Miksi viikkosuunnitelmaopetusta olisi järkevä toteuttaa alakoulussa?

Brügelmann (2005) perustelee viikkosuunnitelmaopetuksen kaltaista organisatorisesti avointa opetusta sillä, että oppimisen on vastattava oppilaiden lähtökohtia. Esimerkiksi oppimisen tempo on oppilailla erilainen. Siksi on järkevää, että oppilaat saavat käyttää yksilöllisen ajan yksittäisiin tehtäviin. Käytännössä nopeasti oppivat voivat edetä pidemmälle ja hitaammin oppivat saavat tarvitsemansa ajan oppimiseen.

Huschke (1994) perustelee viikkosuunnitelmaopetusta viidellä argumentilla. Ensinnäkin viikkosuunnitelmaopetus mahdollistaa opetuksen eriyttämisen. Oppilaat voivat käyttää tehtäviin juuri sen ajan kuin he tarvitsevat. Samalla opettaja voi auttaa oppilaita, jotka tarvitsevat eniten apua. Toiseksi oppilaat saavat organisoida viikkosuunnitelmaopetuksessa omaa oppimistaan ja he voivat oppia oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen oppimiseen. Kolmanneksi oppilaat voivat oppia arvioimaan itse omaa oppimistaan, koska he tarkistavat tehtävät itse. Neljänneksi vaativampiin itsenäisen oppimisen tapoihin on helpompi siirtyä viikkosuunnitelmaopetuksen kautta. Syynä on se, että oppilaat yleensä tottuvat työtapaan melko helposti. Viidenneksi viikkosuunnitelmaopetuksen avulla voidaan toteuttaa käytännössä tärkeitä pedagogisia periaatteita kuten oppilaiden itsemäärääminen ja osallisuus opetuksessa, itsenäinen oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, sisäinen motivaatio sekä lasten tarpeiden ja intressien huomioiminen.

Klafki (1998) katsoo, että viikkosuunnitelmaopetus edistää oppilaiden kykyä itsenäiseen oppimiseen. Itsenäinen oppiminen on edellytys sille, että ihminen kykenee toimimaan itsemääräytyneesti: muodostamaan itsenäisesti omia näkemyksiään ja tekemään itse omia elämänvalintojaan. Itsemäärääminen on eräs tärkeimmistä kasvatustavoitteista muuttuvassa demokraattisessa yhteiskunnassa. Siksi koulussa tulisi olla opetusta, joka edistää oppilaiden kykyä oppia itsenäisesti.

Klafki (1998) kuvaa kokemuksiaan viikkosuunnitelmaopetuksesta seuraavasti:

”Useimmat lapset työskentelevät tässä työmuodossa mielellään, joskus jopa innostuneesti. … Opetusmuodossa opitaan ennen kaikkea monia sellaisia asioita, joita on perinteisessä opetuksessa mahdotonta saavuttaa. Lapset oppivat suunnittelemaan omia oppimisprosessejaan tiettyjen tavoitteiden puitteissa; tässä prosessissa he voivat löytää vähitellen oman oppimistyylinsä ja arvioida vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. He oppivat jakamaan aikaansa ja tulevat tietoisiksi omista kiinnostuksen kohteistaan. He oppivat asteittain kontrolloimaan omia oppimisprosessejaan ja ottamaan niistä vastuuta.”

LÄHTEET

Brügelmann, H. 2005. Offener Unterricht muss radikaler gedacht, aber auch klarer stukturiert werden.

Huschke, P. 1994. Wochenplan-Unterricht. Weinheim: Beltz.

Klafki, W. 1998. Selbsttätigkeit als Grundprinzip des Lernens in der Schule – Wiederaufnahme und Weiterentwicklung einer reformpädagogischen Idee und ihre Verwirklichung in der Schule.

Mainokset

8 thoughts on “Viikkosuunnitelmaopetus

  1. Hei, kiitos todella mielenkiintoisesta postauksesta. Tuo kuvaamataito-termin sallisin vaipua unholaan. Aineen nimi on ollut kuvataide jo jonkun tovin.

    Tykkää

  2. Olen pidemmän aikaa pohtinut, että josko uskaltaisin kokeilla tätä systeemiä omassa opetuksessani. Jotain tällaista olen pienimuotoisesti tehnyt, mutta kokemukseni heikoimpien oppilaiden kohdalla ovat olleet huonoja. Taitavat ja itseohautuvat hyötyvät, mutta heikot ja ulkoista ohjausta tarvitsevat jäävät vähän heitteille. Olisi kiva kuulla tätä toimintatapaa noudattavilta, mitkä asiat ovat olleet haasteellisia ja miten he ovat niitä ratkaisseet ja mitkä asiat ovat osoittautuneet myös toimimattomiksi.

    Tykkää

  3. Yksi tärkeä peruspointti on että kun enemmistö porukasta saa ja pystyy tehdä omaan tahtiin, ja opettaja jättää pois turhan kaikille opettamisen, jää opella aikaa auttaa niitä jotka apua tarvitsevat. Tämän, ja motivoituneen, omatahtisen työskentelyn tuoman työrauhan takia systeemi itseasiassa tukee paremmin niitä jotka tukea tarvitsevat kuin perinteinen samaan tahtiin eteneminen.

    Tykkää

    1. Itselläni ollut 25 oppilaan luokka, jossa 7 tehostetun tai erityisen tuen oppilasta, sekä 3 heikolla kielitaidolla varustettua S2-oppilasta. Avustaja luokassa 2h/vko, erityisopettaja käytössä 2h/vko ja kaksi jakotuntia. Jos tuen tarvitsijat olisivat olleetkin samanlaisista lähtökohdista, niin uskon, että homma olisi voinut toimia paremmin. Tällisessa työskentelyssä luokan huonovointinen oppilas ei kyennyt minkäänlaiseen toimintaan, kun struktuuri osittain puuttuu ja minun aikani ei riittänyt kaikille erilaisista oppimmisen ongelmista kärsiville, kun niille itseohautuvillekin pitää aina välillä kuitenkin neuvoa, mitä pitää tehdä.

      Nykyisen luokkani kanssa tämä systeemi toimii ainakin pienimuotoisesti paremmin, kun ”erityisiä” oppilailata on 19 joukossa vain kaksi. Haasteena on nyt vanhanaikainen ja liian pieni luokkatila, jota ei paljoa muunneella, eikä käytävilläkään ole tilaa. Kaikki eivät pysty olemaan koko päivää rauhallisessakaan puheensorinassa.

      Tykkää

  4. Päivitysilmoitus: koulu ja sivistys
  5. Olen käyttänyt viikkourakoita opetuksessani yli 30 vuoden ajan. Hyvin on toiminut.
    Ensimmäiset epäilijät löytyivät nykyisen luokkani vanhemmista, kun oltiin ekaluokkalaisia. Viime vuonna kolmannella ei enää mutinoita…

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s